Voglian Suomi 100 -juttusarja: sisustussuunnittelija Helena Karihtala

Helena Karihtala: ”Voglia teki minusta mallin”

Sisustussuunnittelija Helena Karihtala toimi pitkään Voglian luottomallina. Yli viiteentoista vuoteen mahtuu paljon hauskoja muistoja eksoottisilta kuvausmatkoilta. Voglian muotikuvat syntyivät niin studiossa kuin villisikalauman keskellä Intiassakin.

Minulla kävi hyvä tuuri, kun sain heti mallinurani alussa näin hienon työantajan kuin Voglian. Olin Voglian luottomalli pitkään, kuusitoista vuotta. Aloitin lukioiässä ja lopetin vasta 2000-luvun alussa, kun tyttäreni Tara oli muutaman vuoden ikäinen.

Voglian toimitusjohtaja Markku Virtanen bongasi minut Aurinkotyttö-kilpailusta. Olin 18-vuotias ja Markku pyysi minua mainoskuvauksiin Hämeenlinnaan. Se oli hauskaa ja jännittävää, sillä en ollut juurikaan tehnyt mallintöitä. Kuvasimme syksyn mallistoa – siihen aikaan käytettiin paljon neuleita. 

Voglialla oli hyvä maine ja olin rekisteröinyt itsekin Voglian mainokset. Voglia mainosti paljon muotilehdissä ja se tunnettiin laadukkaista vaatteistaan.

Kasvoissani oli vielä lapsenpyöreyttä. Vaatteet oli suunnattu aikuisemmille naisille, joten minusta piti tehdä paremmin kohderyhmään sopiva eli kypsemmän näköinen. Se onnistui onneksi meikillä ja kampauksella.

Tunnettu muotikuvaaja Henrik Schütt kuvasi siihen aikaan Voglian mainokset ja katalogit. Meikkiguru Raili Hulkkonen loihti meikit ja hiukset. Tiimi oli siis ihan mahtava! Jossain vaiheessa huomasin, että minuthan buukataan jokaiseen kuvaukseen. Arvostin turvallista työnantajaa, koska mallin toimeentulo on epäsäännöllistä.

Poseerasin Voglian kuvissa läpi koko urani: lopetin vasta, kun lopetin kaikki mallintyöt. 

Mainosten lisäksi kuvasimme kaksi katalogia vuodessa – kuvauspäiviä oli siihen aikaan paljon. Kuvien ottaminen oli toisenlaista kuin nykyisillä digikameroilla. Jokaisesta kuvasta piti ottaa ensin polaroid ja kehittämiseen meni aikaa.

Usein kuvausmatkat suuntautuivat ulkomaille. Niissä oli aina tekemisen meininki.

Muotikuvaukset tropiikissa saattavat kuulostaa luksukselta, mutta todellisuudessa glamour oli niistä kaukana. Usein lähdimme reissuun pienellä porukalla – vain kuvaajan, meikkaajan ja mallien kesken. Raahasimme kaikki vaatteet ja varusteet perille.

Luotto Voglian suunnalta oli suuri: he tiesivät, että hoidamme työt ammattimaisesti ja löydämme parhaat mahdolliset kuvausmiljööt. Saimme mukaan valmiiksi niputetut asukokonaisuudet, ja meille jäi paikan päällä visuaalinen toteutus. Studiokuvaukset olivat myös iso osa työtä ja niissä Voglian edustaja oli aina paikalla.

Kävimme monta kertaa Miamissa ja kuvasimme myös Intiassa, manner-Espanjassa ja Kanarian saarilla.

Yksi ikimuistoisimmista reissuista suuntautui Intian Goalle. Olin silloin jo Voglia-konkari, ja toisena mallina oli Anne Kukkohovi. Valokuvaaja rakasti aamuvaloa, jonka myös halusi saada kuviin. Me ponkaisimme joka aamu kukonlaulun aikaan ylös. 

Yhtenä aamuna aurinko porotti kuumasti ja seisoimme jonkin aidanrähjän vieressä. Villisiat poikasineen röhisivät vieressä, kun vaihdoimme pellon pientareella kuvausvaatteita. Siinä sikojen keskellä vedin mekkoa niskaan ja pyyhkäisin hikeä ohimolta – ja seuraava kuva!

Välillä meno oli hyvinkin luovaa. Espanjassa päätimme kampaaja Taru Stenbergin kanssa, että leikataanpa Helenan paksu tukka lyhyeksi. Tulin takaisin Suomeen ihan erinäköisenä. Ideat sinkoilivat usein spontaanisti.

Mallina pitääkin sopeutua monenlaisiin olosuhteisiin. Näistä taidoista on ollut hyötyä myöhemmässä elämässäni, kun opiskelin sisustussuunnittelijaksi ja perustin oman yritykseni Interior Design Helena Karihtalan.

Olen aina ollut kiinnostunut designista, estetiikasta ja laadukkuudesta – puhutaan sitten vaatteista tai huonekaluista.

On hienoa, että Voglian vaatteet ovat aina brändinsä näköisiä: laatu ja tyyli pysyvät vahvoina mallistosta toiseen. Opin tunnistamaan nopeasti pitkäaikaisen pääsuunnittelijan Eija Kosken kädenjäljen.

Vaikka malliajoistani on kulunut yli kymmenen vuotta, ajattelen Vogliaa yhä lämmöllä.

Vanhoja kuvastoja selaillessani sisälläni läikähtää nostalginen tunne. Yhteisten vuosiemme aikana ehdin aikuistua, mennä naimisiin ja saada lapsen.

Tein viimeiset mallikeikkani vuonna 2005. Olin aloittanut työt sisustussuunnittelijana kaksi vuotta aiemmin ja oli sopiva aika keskittyä uuteen uraani.

Kodin ja julkisten tilojen sisustaminen ja rakentaminen ovat aina kiehtoneet minua. Kodin tulisi olla sykkivä sydän, joka pumppaa asukkaisiinsa energiaa arjen toimintoja varten. On koti sitten pieni tai suuri, vanha tai uusi, sen on oltava paikka, jossa on hyvä olla. Helenan yritys Interior Desing on ollut mukana mm. Kannustalon projekteissa.

Minulta pyydetään usein sisustusvinkkejä. Kokosin parhaita neuvojani keväällä julkaistuun Sisustajan käsikirjaan – esittelen siinä kymmenen suunnittelemaani kotia ja pohdin värien, materiaalien, valaistuksen ja toiminnallisuuden tärkeyttä.

Rakastan työtäni enkä haikaile kameran eteen. On kylläkin hauska istahtaa lasilliselle ja muistella menneitä, kun tapaan entisiä kollegojani muotimaailmasta.

Kesän asuntomessut Mikkelissä ovat myös Helenan kalenterissa ja Voglian POP UP-myymäläkin on sopivasti Kauppakeskus Akselissa 14.8. asti.
Katso sijainti ja aukioloajat tästä >

Muistatko Helenaa Voglian tuotteissa, esitteissä tai mainoksissa? Käy kommentoimassa facebook-sivuillamme, mitä tykkäsit tai mitä mietteitä juttu herätti? 

 

Lue juttusarjan muita artikkeleita >